lauantai 14. huhtikuuta 2007

hautaus


Siunaustilaisuus pysäyttää aina jollain tavalla. Tunnepuolella tietysti on tosi suuri merkitys sillä kuinka läheisen ihmissuhteen päättymisestä on kysymys. Riippuvaisilla ja perikunalla mieleen tunkee joukko konkreettisia juttuja joiden käsittely tunnekuohuissa saattaa tuntua tosi tuskalliselta.

Silloinkin kun on vapaa edellisistä, saattaa ikätoveruus tai joku vastaava rinnastus käynnistää oman tilanteen ja kohtalon arvioinnin, vertailun ja ihmettelyn.

Viikonloppu meni serkun hautajaisissa ja heti perään tuli viesti toisen serkun ensimmäisestä ja viimeiseksi jäävästä sydänkohtauksesta.

Näihin ajatuksiin jos jää kiinni on tosi pitkässä ja pimeässä tunnelissa, ratkomassa sumeaakin sumeamman logiikan ongelmia.

Taas kerran asiat löytävät tärkeysjärjestyksensä , huomenna on aika selvää mikä on oleellista....

Ei kommentteja: