perjantai 14. joulukuuta 2007

rannalla


Siitä on melko pitkä aika kun olin aloittamassa koulua. Viimeisen elokuun päivän seisoin rannalla miettimässä olisikohan enää koskaan aikaa päästä merelle josta parhaat lapsuusmuistot tulivat.

Tulihan niitäkin aikoja, muttei koskaan enää ollut kokonaista merikesää. Jos ei nyt sitten tulisi, tai eipä taida tulla, eikä sillä enää niin väliäkään ole.

Muuten fiilikset ovat suunnilleen samat kuin silloin elokuussa, taakse vaan on jäämässä jotain muuta kuin meri ....

keskiviikko 12. joulukuuta 2007

goodbye


reissusta jää muisto, toisista montakin ...

tiistai 11. joulukuuta 2007

hymy


Kun kulkee silmät auki, niin ihan arkipäivän ruuhkassa näkee varmasti jotain joka pelastaa päivän.

Esimerkiksi tuntemattoman hymyn joka hetkessä häviää näköpiiristä mutta piristää mieltä koko päivän ...

maanantai 10. joulukuuta 2007

ratikka


muistomerkkejä on monenlaisia, miksei myös kylän ensimmäinen ratikka sopisi puiston koristeeksi ...

sunnuntai 9. joulukuuta 2007

opastaja


Toisinaan näkee ihmisiä jotka ovat todella innostuneita työstään, aina ei ole näin ...

vaikka mistäs sen koskaan tietää ...

perjantai 7. joulukuuta 2007

kaksi puolta


Pitäisi muistaa, että asioilla on aina vähintäänkin kaksi puolta. Herkullisimmallakin jutulla saattaa olla melko rupinen tausta ja päin vastoin.

Tämän empiirisen tiedon valossa nämä maailman parhaiden juttujen hehkutukset tuntuvat tosi naiiveilta ...

torstai 6. joulukuuta 2007

positiivinen nousukierre


Slogan-konsultit ovat viime aikoina ruvenneet ahkerasti käyttämään termiä 'positiivinen nousukierre' , joka on sisällöltään yhtä hämärä kuin muutkin vastaavat hokemat, joilla Firmoja rahastetaan.

Olisikohan kuvan rakennus nyt sitten tämän positiivisen nousukierteen symboli tai monumentti?

Ainakin satunnaiselle katsojalle jäi tämän rakennuksen idea yhtä hämäräksi kuin sloganikin ...

keskiviikko 5. joulukuuta 2007

Tokion yössä


Hämäriä muistikuvia Tokion yöstä ....

Kun ihmisiä on tarpeeksi niin kadulle riittää aina porukkaa ja 'häpeninkiä', viis siitä mitä kello on ....

tiistai 4. joulukuuta 2007

täyden palvelun pönttö


Maailmaa kulkiessa wc-kulttuuri on ala johon tulee väkisinkin tutustuneeksi melko perusteellisesti. Usein joutuu kiusallisiin ja hämmentäviin tilanteisiin etsiessään oikeaa paikkaa ja koreografiaa.

Myös hygieniatottumukset vaihtelevat tosi paljon eri puolilla maailmaa. Ihan perusteettomasti useat pitävät Suomea jotenkin mallimaana, kaukana siitä ollaan, vaikkakin varmaan keskitason siistimmällä puolella.

Tässäkin asiassa Japanissa homma näytti olevan siististi puhtaissa käsissä. Jopa junissa oli varaa valita aasialaisen tai länsimaisen toiletin välillä ja varsinainen villitys, vähänkin itseään pintapaikkana pitävillä, näytti olevan nämä monitoimipytyt.

Siitä vaan ohjauspaneelista valitsemaan (pytyn renkaan lämmitys, kevyt sumutuksella huuhtelu, kunnon alapesu, jälkihuuhtelu ja vielä töpsäys talkkia perään). Näistä automatisoiduista hoitolaitoksista löytyy useampiakin versioita, kaikissa tapaamissani kuitenkin oli käytössä harjaton pesu.

Pitäisi peräpään olla edustuskunnossa tällaisen hoidon jälkeen ...

lauantai 1. joulukuuta 2007

nurmikentän hoito




Nurmikentän hoito on pikkutarkkaa käsityötä ......

älä tallaa nurmikoita




Himeji 2007