Idea oli siinä, että olisin sekä fyysisesti että psyykkisesti siinä kunnossa että voisin tehdä vapaasti valintani. Työpaikkalääkäriä ilahdutin menemällä täystarkastukseen (muuten ensimmäiseen koko työikäni aikana). Kaikkien kokeiden ja testien jälkeen vähän irvaileva lausunto oli, että tulosten mukaan olen samassa kunnossa kuin ihan normaalisti rappeutunut nelikymppinen. Sovittiin tapaaminen vuoden päästä, että nähdään onko jotain muutoksia käynnissä. Muuta motkotettavaa lekuri ei keksinyt kuin tietysti tupakin polton.
Täksi tarkkailuvuodeksi asetin itselleni parikymmentä tavoitetta, suurimmaksi osaksi vähän leikkimielisiä, tässä nyt välituloksia parista jutusta:
Päätös 1; askelmittariin pitää kertyä 4 miljoonaa hyötyaskelta vuoden aikana ( vähän tiukempi kuin Puskan suositus) - tässä ollaan suunnilleen aikataulussa, karvan verran jäljessä, mutta tuon pystyy kirimään hyvin kohta alkavan loman aikana.
Päätös 2; painossa on jonkun taulukon mukaan 3-4 kiloa ylimääräistä, pudotetaan !
Itse en itseäni mitenkään ylipainoisena pidä, mitä nyt navan ympärille on pieni patti kertynyt.
Varsinaisesti en ole tehnyt mitään asian hyväksi. Liekö psykosomaattinen juttu, että heti päätöksen jälkeen paino vähän nousi, sitten alkoi tasaisesti laskea, kunnes taas on menossa väärään suuntaan. Tälle siis pitää jotain tehdäkin.muista jutuista sitten joskus jatkossa .....
Hyödyllistä tässä leikissä on ollut se, että näin tulee ihmeteltyä koko juttua vähän monipuolisemmin eikä esimerkiksi euroja laskeskellen ..............
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti