Kesällä ruiskasee aina välillä vettä, tänä kesänä vähän useammin kuin vuosi sitten. Se ei nyt niin kamalan vakava juttu ole, kengätkin säästyy kuivana kun ottaa ne pois jalasta.
Reipas sadekuuro huuhtelee pölyisen kaupunki-ilman raikkaaksi ja piristää muutenkin ihan mukavasti.
Kaikkien näiden hyväntuulen siementen joukkoon tuli vielä ihan yllättävä sattumus. Tapasin vanhan 'tutun', ihmisen jota olen tottunut näkemään jo vuosien ajan aina silloin tällöin, ehkä noin kuukauden välein. Tuttavuus on sitä tasoa etten tiedä edes hänen oikeaa nimeäänkään, pelkästään kutsumanimen.
Nyt oli tainnut mennä puolisen vuotta näkemättä kunnes tänään yllättäen törmättiin. Tämä käytännössä lähes vieras ihminen oli jollain kumman tavalla piristynyt ja oli kaiken puolin niin hyvinvoivan oloinen, etten ensin meinannut tunnistaa vanhaa murjottajaa.
Mitään varsinaista syytä tilanteen kohentumiseen ei lyhyessä tapaamisessamme tullut esiin, mutta jälkeenpäin ajatellessa hämmästelin kuinka positiivisesti uusi ilme vaikutti minunkin mielialaani, melkein kuin kesäinen kuurosade ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti