Näin vaalien alla amerikan termi (rampa ankka) on taas noussut oikein kukoistukseensa. Lähtövuorossa olijoilla olisi vielä hetki aikaa lunastella lupauksiaan, mutta jotenkin ovat täysin hampaattomia kun jotain pitäisi tehdä.
Eurooppalaisella tasolla tätä porukkaa löytyy oikein monin kappalein ja jotenkin laskien myös Bush ja Putinkin pääsevät porukkaan mukaan.
Ihan ruohonjuuritasolla, niinkuin esimerkiksi Firmassa, sama ilmiö on havaittavissa. Nyt ihan konkreettisesti pääsen itsekkin hankkimaan sisäpiiritietoa siitä mitkä saattavat olla ramman ankan fiilikset.
Todelliset esteet käytännön työskentelylle ovat melko olemattomia, rajoitukset löytyvät enimmäkseen omien korvien välistä. Myöskään motivaatio ei enää synny samoista eväistä kuin ennen ja turhautuminen tapahtuu dekadia aiempaa nopeammin.
Vaikka olen vielä pitkällä niistä fiiliksistä, joissa entinen kolleega puolipöpperössä hoilotteli "seniliteetin suojassa seilailen..." niin viime viikkojen kokemusten perusteella on selvää että tavotteiden asettelu on pantava ihan uusiksi, ettei noiden jäjelläolevien seitsemän tilipussin tienaaminen mene ihan pelleilyksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti