Vaaksiainen (Tipulidae sp.) tai pikkuvaaksiainen (Limoniidae sp.). Vaikkei lajeja Suomesta ihan tolkuttomia määriä löydykään, kuitenkin monikymmenkertaisesti enemmän kuin niiden määrittämiseen kykeneviä henkilöitä.
Näin tiesi kertoa ystäväni asiantuntija. Edellinen auktoriteetti ötökkä-asioissa oli mummoni. Kuvan otuksen hän tiesi horkkasääskeksi ja kun ei pitänyt siitä, että lapset keräilivät niitä kaikki laatikot täyteen, niin hän oli kehitellyt ihan uskottavalta kuulostavan pelotustarinan:
...katsos kun tavallinen hyttynen pistää, niin siitä syntyy sellainen kutiava paukama. Entäs sitten kun hyttysen isoserkku, horkkasääski, pääsee pistämään? Silloin ihmiselle tulee paha horkkakuume ja sen täytyy pysyä kaksi viikkoa sängyssä....
Tämä tarina oli juuri sen verran uskottava ja looginen, että meidän kulmilla vaaksiaiset saivat olla rauhassa (tai siis horkkasääsket) ......
__________
Vaaksiaiset (Tipulidae) on sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo, johon kuuluu yli 14 000 lajia. Se on suurin kaksisiipisten heimo. Täysikasvuiset vaaksiaiset ovat tyypillisesti siroja ja erittäin pitkäjalkaisia lentäjiä, joiden siipiväli on 2–65 mm. Kansankielessä vaaksiainen tunnetaan nimellä kirsisääski.
Vaaksiaiset eivät pistä eivätkä pure. Aikuisena ne ovat joko kokonaan syömättä tai juovat mettä. Vaaksiaisen toukat syövät kasveja, matoja ja pieniä toukkia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti