Taas saatiin yksi nainen hengiltä.
Outi Pakkanen ei yritäkään keksiä kauhean monimutkaisia konsteja ihmisten hengiltä ottamiseksi, nytkin pamautettiin vaan yksinkertaisesti kaulimella menestyvä ja rehevä kohukirjailija taivaallisten harppujen joukkoon.
Myös kulissimaisemat Outilla pysyy turvallisen tuttuina, ihan Helsingin keskustassa, mitä nyt yksi pakollinen Lauttasaaren sillan toisella puolella asuja.
Juoni kuitenkin rakentuu siten, ettei paria vakiokalustoon kuuluvaa henkilöä lukuun ottamatta ketään oikein osaa vapauttaa syytteestä ennen kuin ihan loppu metreillä, siinä varmaan se viehätys. Näin sanoo vanha äitini jolle olen näitä Pakkasen dekkareita haalinut jo jonkin aikaa. Täytyyhän ne tietysti itsekin lueskella samoin kuin kummipojalle tilattu Aku Ankka (jotta osaa keskustella aiheista).
Kaikki edellä sanottu ja Pakkasen sujuva kynä syynä siihen että lueskelen näitä aina silloin tällöin ihan mielikseni ......
Kirjoita Outi lisää, rupeavat loppumaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti