Ihan ehjäkin näyttää välillä tosi risalta. Tuollainen töhritty penkki on ihan yhtä hyvä istua kuin puhdaskin. Sprayt on niin kovaa kamaa, ettei selkään jää mitään jälkiä vaikka nojailisikin, mutta kuitenkin tuntuu jotensakin vastemieliseltä istahtaa siihen.
Monen muun jutun kanssa on ihan samalla tavalla. Olen alkanut vahvasti epäillä, että itse valitsemani loivan lähdön politiikka on virhe. Sitä mukaan kun olen irrottautunut osasta hommia, ulkopuolisuuden tunne on kasvanut jatkuvasti. Ehkä se on vielä ihan pelkästään oma fobia, mutta yhä tiuhempaan yllätän itseni ihmettelemästä että miksi minulta ei edes kysytty.
Arvelisin olevani vielä yhtä hyvässä iskussa kuin puoli vuotta sitten ja kuitenkin tunnen olevani ihan vajaakäytössä. Vaikkakin omista valinnoista johtuen, niin kuitenkin taidan olla sellaisessa roolissa jota en hallitse enkä loppujen lopuksi haluakaan.
Täytynee tarkistaa omaa politiikkaansa.......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti