satoa luvassa

Tänä vuonna raekuurotkin osuivat naapurin tontille, tuliskohan omenoita?

solmussa

Välillä tuntuu että jutut on ihan solmussa vaikka kaikki näkymät ja visiot on ihan kristallin kirkkaana edessä .....

ruusunmarja

Aikoinaan äiti syötti meille mukuloille niin tarmokkaasti ruusunmarjasosetta, että vielä vuosikymmentenkin jälkeen tunnen vähän antipatioita koko ruusujen heimoa kohtaan.

Samalla tavalla se näyttää toimivan muillakin elämän alueilla, yksittäinen epämielyttävä kokemus leimaa pitkäksi aikaa hyvinkin laajan piirin vähintääkin epäilyttäväksi ...

tuulenpesiä

Aikoinaan tutkin asiaa ja huomasin että puista löytyi linnunpesiä ja tuulenpesiä. Linnunpesistä löytyi munia, tuulenpesistä ei mitään, ihme juttu.

Sitten opin lukemaan ja selvisi että tuulenpesä olikin jokin koivua riivaava tauti tai epämuodostuma (olisiko peräti geenivirhe) ja niin hävisi romantiikka tästäkin asiasta.

Firmassa suosituksi noussut hokema, asiat ovat sitä miltä ne näyttävät, ei siis pidä tässäkään paikkaansa. Jos pitäisi, kuvassa varmaan olisi harakoiden Hitas-asuntola ....

pienet punaiset marjat

Aamulla jo töihin mennessä voi nähdä punaista, mutta ei se ole niin vaarallista ....

saniainen

Saniaisia (Pteridophytina, aiemmin Filicophytina) esiintyy Suomessa 38 lajia, en yritä edes arvailla mikä niistä rusahti näyttämään syksyn merkit rantaojamme reunuksilla.

Monessa muussakin jutussa tyyppien väliset yhtäläisyydet ovat niin silmäänpistäviä, että suuretkin erot jäävät helposti huomiotta .....

loistava vaahtera

Metsävaahtera (Acer platanoides) eli vaahtera on siinä mielessä hauska puu, että siinä saattaa samankin puun eri oksat olla talveen valmistautumisessa aivan eri vaiheissa.

Firmaa lähdetään kohtapuoliin hoitamaan ihan uudella organisaatiomallilla, joka merkitsee monelle huomattavia muutoksia. Henkilöstö käyttäytyy kuin vaahtera, osa ei näytä vielä noteeraavan asiaa mitenkään, toiset juoksee ympyrää pää punaisena ja jotkut superpessimistit ovat jo repineet ihokkaansa ja 'pudottaneet lehtensä' ....

villiviini

Juuri kun pääsin kehumaan urbaanin ruskan hillittyä charmia niin Villiviini (Parthenocissus inserta) lehahti tulipunaiseksi ja muut perässä ....

sieni mikä lienee ?

Pukkaa kuin sieniä sateella, niitä tosiaan tulee. Minulle täysin tuntemattomia, mutta senverran rumia, että japanilaiset saattaisivat maksaa kovankin hinnan, ovat niin erikoisen perään.

Asetelma on jotensakin saman näköinen kuin parveilu Firman käytävillä, organisaatiomuutos tekeillä ja paikanhaku (suhmurointi) kiivaimmillaan.

pihlaja

Pihlaja heittäytyi sen väriseksi etteivät sen marjat kunnolla erotu lehtien joukosta. Kohta asia korjaantuu kun lehdet ruskistuvat ja tippuva maahan. Johan rupesi ruskassa löytymään ...

puun pitkä elämä - pölkyt

Lehmus* on vanha city-puu, sillä on koristeltu bulevardeja ja ökytalojen pihapiirejä jo vuosisatoja.

Aikanaan niillekin tulee ikää tai kokoa niin että joutuvat väistymään alkuperäisestä tehtävästään. Sinänsä terveille rungoille löytyy moninaista käyttöä vielä vuosikausiksi (varsinkin nykyään kun polttopuun tarve on melko olematonta). Vaikkapa puistoihin istuinpölkyiksi.

Tänään oli tavallistakin synkempi aamu ja heräsin miettimään löytyisiköhän tästä jotain analogiaa aikansa palvelleen virkamiehen kohtaloon ...

(Suomessa kujannepuuna käytetään yleensä metsälehmuksen ja keskieurooppalaisen isolehtilehmuksen risteymää puistolehmusta (Tilia x vulgaris = T. x europaea), jota Keski-Euroopassa käytetään huomattavasti vähemmän. Sen tunnistaa muhkuraisesta rungosta. Lehmusten tunnistaminen toisistaan on usein kuitenkin hankalaa).

horsma

Syysasuiset Rentun ruusut paistattelee aamuauringossa .......

sieni työssään

Joillakin sienillä on kuulemma hommana pistää kuolleita puita atomeiksi, tämä on ottanut itselleen oikein tosi urakan ...

hillittyä ruskaa

Urbaani ruska-aika näillä leveyksillä on useasti melko epätasaista, täys kesäasuiset ja lehtensä jo hukanneet kasvustot saattavat olla lähes vierekkäin.

Ruskaakin löytyy, useimmiten paljon hillitymmissä väreissä kuin jossain Lapin porteilla ....

tauti

Asiaa sen kummemmin tutkimatta olen tullut siihen tulokseen, että vaahterat kärsivät ehkä muita puita enemmän (täällä Helsingin alueella) kaiken maailman vitsauksista.

Yksi niistä on tämä valkoinen mönjä (mitä sitten lieneekään) joka leviää loppukesästä/ alku syksystä lehdille. Tänä vuonna sitä on silmiinpistävän paljon, mistähän sekin kertoo ? .....

lomapäivä

Villiviini (Parthenocissus inserta) ja Ampiainen (vespiade)

Lomapäivänä kerkiää huomata ja ihmetellä vaikka mitä. Vaikka sen, millaiseen hurmioon ampiaiset äityvät kun villiviini aloittaa kukintonsa.

Juttujen mukaan ampiaiset pääasiassa syövät muita (tuholais-) hyönteisiä, mutta kun villiviini aloittaa kukintansa ei ainakaan meidän ampiaiset kerkiä muuta kuin pörrätä niiden kimpussa ja muutenkin käyttäytyvät kuin olisivat umpikännissä.

Jotensakin sopivaa seuraa lomalaiselle ...

sienijuttu

Taas oli työmatkapolun varteen ilmaantunut uusi sieni, jolle en tietenkään tiedä nimeä.

Tällä näyttäisi olevan selvästi tehtävä, tehdä selvää vanhasta kannosta ja pintajuurakoista, tai sitten se muuten vaan pitää lahoavasta puusta.

Olisikohan syötävä ja jos on niin minkähän makuinen? En rupea arvuuttelemaan ja tunnistelemaan vaan tyydyn jonkun luottotutun keräilemiin.

rannalta metsään

kiva kuljeskella silloin kun nämä pahaiset puistopläntit eivät vielä ole ruuhkaantuneet, melkein kuin olisi päässyt erämaihin ...

lisää sieniä

Nyt kun on vähän sadellut maasta pukkaa sieniäkin taas näkyviin. Herkullisia, myrkyllisiä vai mitä?

Ei niin isosti hetkauta kun minun sieneni ovat aina tulleet joko suoraan peltipurkista tai sitten ruokalistalta tilaten ....

heinäkuu

Helppo arvata mistä heinäkuu on saanut nimensä. Vähänkin kun skarppaa katsettaa, niin löytää satoja hentoja heiniä täydessä kukassa.