sukiyaki

sukiyaki on yksi niistä Japanilaisen menún annoksista jotka joudut itse kypsentämään pöydässä, saattaa vetää vähän mietteliääksi ...

Takajama 2007

soppa

Kun soppa keitetään tiskillä niin ei tarvitse suotta arvuutella mitä siellä keittiössä oikein tapahtuu ...

Tokio 2007

hedelmä

Hedelmistään puu tunnetaan. Entäs kun ei tunne hedelmää ? ....

varoitus

VAROITUS ! .... opettajia karkuun juoksevia lapsia ....

sininen vesiposti

Ei ole ihan harvinaista että sitä tuntee itsensä syystä tai toisesta täysin typeräksi. Seisoo vaan suu auki ja tumput suorana niin kuin sininen vesiposti ...

paluu pimeään

Viikossa oli viimeinenkin syksyn meininki hävinnyt ja ollaan ihan pimeissä alkutalven fiiliksissä.

Lenkkipolultakin piti poiketa jäähalliin lämmittelemään (syynä tietysti väärä pukeutuminen).

Hyvä poikkeaminen sillä kuuman kahvin lisäksi oli ihan kiva seurailla tulevaisuuden Susannojen innokasta ahertamista taitojensa kartuttamiseksi ...

voimalaitos

Jotakuta kuulin kehuttavan sellaiseksi että hänestä löytyi puhtia kuin pienestä kylästä. Jos sitten pienen kylän puhti on yhden vesirattaan varassa niin tulipa mieleen olikohan kyse sittenkin kääteiskehusta.

Taisi olla vähäviisas vertaus ..... sellainen viisanen ...

fresko

apteekkimuseon ikivanhoja 'graffiteja' ...

entisaikojen seiniin maalaajilla vähän nykyistä selvempiä tarinoita kerrottavanaan kuin nykyisillä tuhrijoilla ...

Dubrovnik 2007

rosvopaisti

Majatalon pihalla oli tällainen ulkokeittiö, toimii kun ei paljoa sada lunta ...

Hiilloksessa ja tuhkassa osataan kypsyttää ruokaa kautta maailman.

Rosvopaisti Kroatian tyyliin valmistui periaatteessa ihan samalla tavalla kuin kotimaan tarinoissakin ja yhtä herkulliselta maistuikin ...


Se että lammas raukka oli paloiteltuna tungettu suuriin saviruukkuihin ennen hillokseen hautaamistaan oli vissiin se paikallinen variaatio tutusta kaavasta ...

aita

aidan piikit ovat tavallisesti keihään kärkiä, mutta ei aina ....

Dubrovnik 2007

runko

vanha oliivipuu kasvaa siellä missä aikoja sitten päätti aloittaa kasvunsa, aidantekijä on saanut ottaa tämän huomioon ... kuinkahan usein näin käy ?

onni on ... katukahvila

onni on sitä kun voi istua katukahvilassa vielä marraskuun lopullakin .....

Dubrovnik 2007

majatalo

Kaikkien yöpymispaikkojen julkisivut ei ole markkinointitarkoituksella viritetty, pitää tietää osoite ja ymmärtää merkkikieli ..

järeämmät aseet

Toisinaan tuntuu että käyttöön on otettu liian järeitä aseita, syyllistytty hätävarjelun liiotteluun.

Aikojen kuluttua asiaa ihmetellessä konstit useinkin näyttävät hyvin varovaisilta ja avuttomilta.

Mietiskelin Firmassa käynnissä olevaa organisaatiomuutosta nähdessäni Dubrovnikin tykit, ja näikin hassu assosiaatio pälähti päähän ....

katse - tuijotus

Joka päivä kun pistän nokkani ulos tämä katti seisoo siellä ja tuijottaa suoraan silmiin. Se ei lähde seuraamaan, ei mourua eikä tule liki, senkun tuijottaa ...


Joka ilta kun menen nukkumaan, tämä kalastajatyttö pälyilee taulusta, sänkyä vastapäiseltä seinältä. Se ei lähde seuraamaan, ei mourua eikä tule liki, senkun tuijottaa ...

Yksinmatkaajalle tulee välillä outoja tuntemuksia ...

kujat

Dubrovnik 2007

yksinäinen rannalla

Kun sesonki on ohi ranta on auttamattoman autio, vaikka sään puolesta onkin ihan suomalaista kesää vastaavat olosuhteet ....


.... joku aina löytää tiensä autiollekkin rannalle ...


... tarkemmin katsottuna heitä olikin kaksi ....

Dubrovnik marraskuu 2007

sato ja siemenet

useammanlaista satoa olisi korjattavana, joku varmaan korjaakin ...

vihreetä

syksyn synkistelyissä oli jo kerennyt unohtaa että vihreä voi olla näinkin vihreää ...

Dubrovnik marraskuu 2007

välimerelle

vain lyhyt lento läpi sumuisen ja rätäsateisen päivän ja illan auringonlasku Adrianmereen toi ahdistavan aavistuksen etteivät olosuhteet EU-alueella ole jakautuneet ihan tasapuolisesti ....

omat juuret

Paluu oman kulttuurin piiriin tapahtui Linnanmäen Peakock-teatterissa.

En ole tottunut käymään Linnanmäellä talvisaikaan, mutta onnistuuhan se kun oikein yrittää.

Hauska oman ajan historiankatsaus hellahuoneen perspektiivistä, jotenkin vain kovin haikea olo, ehkäpä elämä sitten on haikeaa ....

Ja sitten vielä kotiinpaluun varmistamiseksi iltapala niin keskelle Helsinkiä ja niin suomalaisiin tunnelmiin ja makuihin kuin vain voi ....


Ravintola Savotta

Aleksanterinkatu 22, 00170 Helsinki
Puh 09 7425 5588 Fax 09 7425 5585
E-mail: savotta@asrestaurants.com Kotisivu

Avoinna: ma-pe 11-23, la-su 13-23

Avoinna vuoden jokaisena päivänä - myös jouluna ja juhannuksena !

perheyritys

pieni ruokapaikka useimmiten on perheyritys, hommia kaikille ....

herkkuja rantagrillistä

grillattuja ostereita, eipä ole tullut aikaisemmin maisteltuakaan, ei hassumpaa ...

rooli

näkyykö oikea ihminen roolin takaa ... usein sitä ei tule edes ajatelleeksi ...

(Himeij, 2007)

jalkojesi juuressa

Toisinaan ne parhaat taideteokset löytyvät ihan jalkojemme juuresta, kunhan huomaa katsoa ..

(viemärikaivon kansi Kiotossa, 2007)

siistiä on

Julkiset puistot näyttävät kauttaaltaan Japanissa paljon siistimmiltä kuin esimerkiksi Euroopassa.

Parikin syytä siihen olin huomaavinani. Roskia ei heitellä, ei edes pieniä, mihinkään muualle kuin roskalaatikoihin (ja siinäkin yhteydessä vielä omat roskat lajitellaan omiin pyttyihinsä. Toisaalta erilaisia siivouspartioita on jatkuvasti liikkeellä).

Näissä hommissa on kuulemma mukana paljon seniorikansalaisia, jotka eläkepäiviensä ratoksi osallistuvat tällaisiin yleishyödyllysiin puuhiin aikansa kuluksi pientä korvausta vastaan .......

maassa

onkimiehet

Ihan ensimmäiseksi ei tullut ajatelleeksi että Japanissa voi lähteä järvelle onkimaan.

Näin kuitenkin voi tehdä esimerkiksi Ashi-järvellä .....

työkenkä

Riksaa eli vetokärryjä on käytetty etenkin idän suurissa taajamissa paremman väen liikutteluun vähäarvoisenpien voimin. Tästä on koetettu jossain historian kiemuroissa tehdä myös riiston symbolia, sen paremmin onnistumatta.

Perinnettä kuitenkin löytyy vähän joka puolelta maailmaa, nykyään enimmäkseen taitaa olla kyse turistiviihteestä.

Niin Japanissakin, jossa riksa-kuskit näyttävät kaikkea muuta kuin riistetyiltä ja työjalkineetkin on varta vasten tarkoitukseen suunniteltu ....

villi vai huonotapainen ?

Kun Miyajiman temppelialueilla puistoissa vaeltelee kaikessa rauhassa kauriita tuhansien ihmisten joukossa, on niitä vähän vikea pitää villieläiminä.

Näin kuitenkin matkailuprosyyreissä varoitellaan. Ja tottahan on, että elikot hyvinkin röyhkeästi nappaavat kädestä, repusta tai vaikkapa taskusta mitä tahansa katsovat syötäväksi kelpaavaksi. Urbaanin legendan mukaan jonkun Austraalialaisen turistin passikin olisi mennyt täällä parempiin suihin.

Niin tai näin, ei nämä veitikat kovin villeiltä vaikuta ...

matkamies väsähtää

saattaahan siinä käydä niinkin, että matkamies väsähtää, silloin pitää vaan vaan ottaa pikku torkut ...

(ps. tatamille ei mennä kengät jalassa!)

bussillakin pääsee

Vaikka juna lienee nopein ja kätevin tapa turistin liikkua Japanissa, niin ei pidä väheksyä bussejakaan. Ne ovat siistejä, moderneja, mukavia jne, mutta päämäärään löytäminen saattaa olla vähän hankalampaa kuin selkeästi opastetuilla rautateillä.

Kulttuuriin näyttää kuuluvan myös se, että linja-autot on koristeltu värikkäillä kuvituksilla, toki paljon hillitymmin kuin esimerkiksi Karibian ja Keski-Amerikan maissa.