
Enemmän kuin kaloja tuli seurattua noita ihmisiä, enimmäkseen turisteja muualta Kiinasta, kuinka he kaikkien niiden pilvenpiirtäjien, luotijunien ja muiden nykyajan ihmeiden keskellä olivat aidosti ihastuneita pienen puistikon kalalammikkoon ja viihtyivät tosi pitkään pulisemassa sen reunalla.
Tosi mukavia ihmisiä, tietä vaan ei pidä mennä kysymään, tai ainakin pitää suhtautua neuvoihin pienellä varauksella. Ystävällisyydessään he tuntevat velvollisuudekseen neuvoa kysyjää vaikkeivät edes ymmärrä mihin toinen haluaa mennä tai tiedä missä kysytty paikka on.
Ystävällisyys ennen kaikkea
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti